Etusivu
Hiitola
Hiitola sijaitsee Karjalan kannaksella, Laatokan luoteisrannikolla. Hiitola mainitaan kylänä ensi kerran Vatjan viidenneksen verokirjassa
vuonna 1500. Hallinnollisesti se kuului 1500-luvun lopulla Veijalan kappelina
Kurkijoen suurpitäjään eli pogostaan ja silloiseen Käkisalmen
lääniin. Kirkolliseksi hallintoyksiköksi se muodostui 1610, jolloin
luterilainen seurakunta itsenäistyi omaksi kirkkoherrakunnaksi. Varsinaiseksi
kunnaksi Hiitola muodostettiin vuoden 1865 kunnallisasetuksen jälkeen, kun
seurakunnalliset ja kunnalliset tehtävät erotettiin toisistaan ja
seurakunnista tuli itsenäisiä kuntia.
Seurakunnan perustamisen jälkeen Hiitolan kunnan alue laajeni
1721. Silloin siihen liitettiin Ilmeen kappeli, joka siihen asti oli
kuulunut Ruokolahteen. Vuonna 1897 Ilmee erotettiin Hiitolasta ja yhdistettiin
Rautjärven kuntaan. Hiitolan pinta-ala oli 1930-luvulla 463,8
neliökilometriä. Asukasmäärältään
Hiitolan kunta oli Viipurin läänin 70:stä kunnasta 25:s
vuonna 1939. Asukkaita oli seuraavasti:
| Vuosi | Asukkaita | Vuosi | Asukkaita |
| 1696 | n. 2700 | 1870 | 5397 |
| 1724 | n. 1400 | 1900 | 6593 |
| 1754 | 3017 | 1926 | 8561 |
| 1818 | 5624 | 1939 | 8265 |
Väkiluvuista näkyy 1690-luvun lopun katovuosien ja 1700-luvun
alun ison vihan vaikutus. Hallinnollisesti Hiitolan kunta kuului Viipurin
lääniin ja Kurkijoen kihlakuntaan sekä käräjäkuntana
Käkisalmen tuomiokuntaa. Kreikkalaiskatolinen väestö kuului Tiurulan
kreikkalaiskatoliseen seurakuntaan. Elinkeinoiltaan Hiitola oli maatalousvaltainen kunta, sen
asukkaista 75-80 % oli maatalousväestöä 1930-luvulla.
Teollisuudesta mainittakoon kuitenkin sahat ja myllyt sekä nahka- ja
tiiliteollisuus.
1900-luvulla Hiitolassa oli seuraavat 40 kylää:
Alakokkola, Asila, Haapalahti, Haukkavaara, Hiitolankylä,
Huiskonniemi, Hännilä, Itula, Ivankoski, Kavonsalmi, Kilpola, Kopsala,
Koukunniemi, Kuoksjärvi, Kyläjärvi, Kylälahti, Laurola, Lipola,
Mustola, Nehvola, Petkola, Piimälä, Pohjii, Pukinniemi,
Päijälä, Raivattala, Siisiönmäki, Sirsjärvi, Telkinniemi,
Tenhola, Tiurala, Tounaa, Tujula, Ulaskanniemi, Unkola, Uusikylä, Vaavoja,
Valtola, Veijala, Yläkokkola.
Tätä voidaan pitää virallisena kyläluettelona,
jota on käytetty esim. maarekisterissä ja kirkonkirjoissa.
Näiden kylien lisäksi on olemassa ajan myötä syntyneitä,
yhteiselämää paremmin vastaavia kyläyhteisöjä. Hiitolan kohdalla
kylien nimityksiä sotki erityisen pahasti se isojaon tuoma tilanne,
että salopalstat, jonne syntyi ajanoloon pysyvää asutusta, saivat
pääkylien nimet. Hiitolassa oli näin saman kylän maita eri puolilla
pitäjää. Hiitolan kylähistoria -kirjan kyläluettelossa on edellisten
lisäksi Heponiemen, Hömmön, Ikalan, Kirkonkylän, Marjakosken ja
Salokilpolan kylät ja Petkola on katsottu olevan osa Mustolaa.
Nykyään Hiitola on maalaiskunta Lahdenpohjan piirin eteläosassa Karjalan tasavallassa. Se rajoittuu pohjoisessa Lahdenpohjan piirin Elisenvaaran ja Kurkijoen kuntiin, idässä Laatokkaan, etelässä Leningradin alueeseen kuuluviin Käkisalmen ja Viipurin piireihin sekä lännessä Suomeen. Asukasluku oli 2500 vuonna 2011.
Nykyinen kunta käsittää Suomen talvi- ja jatkosotien jälkeen Neuvostoliitolle luovuttaman entisen Hiitolan kunnan pohjois- ja keskiosat, Rautjärven kunnan luovutetun itäosan sekä Simpeleen kunnan luovutetun itäosan eteläiset alueet.
Keskustaajaman (entinen asemakylä, 800 asukasta) lisäksi kuntaan kuuluu kahdeksan asutuskeskusta: Asila (ven. Asilan), Haukkavaara, Ilmee, Kujansuo, Kulikovo (entinen Hiitolan kirkonkylä, 650 asukasta), Rintala, Tiurula (350 asukasta) ja Tounan eli Tounaa (entinen Karjalan työlaitoksen alue, 550 asukasta).
Vuonna 1996 Hiitolaan ja Kurkijoelle on pystytetty 600-vuotismuistomerkki. Tuo aika on laskettu vuodesta 1396, jolloin
Novgorodin kronikka mainitsee Kylälahden ja Kurkijoen pogostoina.
Lisätietoa:
Hiitolan pitäjäsivut
Hiitola
Hiitola (Karjalan tasavalta)
Hiitola (Suomen Sukuhistoriallinen Yhdistys)
Kuvan lähde: www.luovutettukarjala.fi