Etusivu

Braggen suvun varhaisvaiheita

Perimätietoa

Edvard Braggen (s. 4.9.1892) papereista löytyi sukuselvitys, joka on kirjoitettu 1920-luvun alkupuolella ja jota hänen vaimonsa Lahja (o.s. Lampinen) on täydentänyt sotien jälkeen. Kertomus alkaa seuraavasti:

Kantaisien ensimmäiset kotipaikat

Tietojen mukaan on Braggen suvun ensimmäinen kantaisä, joka Hiitolaan on tullut, ensiksi asunut ja perustanut kodin Hiitolan kirkon lähelle Suntionmäelle, jossa nykyinen Hiitolan suntio elää. Tämä Hiitolaan sijoittuminen olisi tapahtunut vuoden 1600 vaiheilla, jota ei niin varmuudella tiedetä.

Suntionmäellä ei tiedetä Braggen-suvun kauan olleen. Kuin siitä sitten jo kaksi veljestä perheineen muutti pois. Joista toinen veli perheineen [Yrjö? s. 8.6.1711] muutti Hiitolankylään, järven muodostaman lahden rannalle. Lahti on siitä saanut nimen Rakinlahti, joka nykypäivänäkin kantaa sitä nimeä. Kun taas toinen veli perheineen [Juho s. 1713] muutti kauemmaksi, Ilmet- ja Virmutjoen väliseen niemeen kosken rannalle kummakkeelle, eli keskelle nykyistä Marjakosken kylää, jossa kummulla nykyisin sijaitsee Antti Reijonpoika Braggen talo. [Siinä paikalla oli myöhemmin 1930-luvulla rakennettu Honkamäen uusi talo].

Braggen Marjakoskelle tulo tiedetään tapahtuneen vuoden 1700 alussa [tarkoitetaan ilmeisesti: 1700-luvun alussa].

Suvun haaraantumiset

Sukuhaarantuneisista, eikä nimistä muisteta, eikä voi tarkoin tietää, kuin kirkonkirjojen mukaan ainoastaan jo vuosilta 1820 lähtien. Jona aikana tiedetään Marjakoskelle sijoittuneen suvun eläneen vielä yhdessä talossa samaa perhekuntaa. Vaikka olikin perhe haaraantunut useampaan ryhmään.

Vuoteen 1840 saakka tiedetään perheen kuuluneen vielä yhteen taloon. Ja tämä talo käsitti vuosilta 1820–1840 perheen jäseniä luvultaan noin 40 joskus muutama yli, kuin toisin vuosin joku alle. Tällä perheellä oli haltiana eli määrääjänä yksi isäntä eli ”perheen mies”, jota kaikkien tuli kuunnella. Näiden edellämainittujen vuosikymmenien aikana oli Braggen-suvun perhemiehenä Antti ja perheen emäntänä Anni.

Vuonna 1840 tapahtui suuressa talossa ero. Joista perheenjäsenistä en tahdo erikseen mainita, kuin perheen isäntien ja seuraajiensa poikien nimet.

Kertomuksessa selostetaan Marjakosken Braggen sukuhaarat melko tarkasti 1900-luvun alkuun asti ja tutkimusteni mukaan ne pitävät melko hyvin paikkaansa.

Tutkimustuloksia

Omat tutkimukseni perustuvat pääasiassa Hiitolan kirkonkirjoihin. Lisäksi olen käyttänyt vertailukohtana ja apuna myös Hannu K. Vaasvainion monistetta ”Bragge-Wainio -suvun esivanhemmat”, jonka esipolvitaulut on tehnyt sukututkija Heljä Pulli.

Tulo Hiitolaan

Ensimmäinen maininta Hiitolan kirkonkirjoissa Braggesta on vuonna 1693 (Annan isänä kastettujen luettelossa nimellä Erik Braki). Hiitolan unilukkarina (spiögubbe) mainitaan Erik Nylander vuonna 1696. Sama henkilö esiintyy myöhemmin kirjoitettuna muodoissa: Erik Brake, Erich Bragge, Erich Nylander, Erik Braki, Ericus Nylander, Erik Nyländer, Erich Sundia (=suntio). Sukutaulussa ensimmäisenä oleva Erik Nylander, joka mainitaan haudatuksi Hiitolassa 9.4.1692, saattaa olla tämän toisen Erkin isä tai muu sukulainen, mutta siitä ei ole todisteita.

On vielä arvailujen varassa, mistä Bragge-suku on Hiitolaan tullut. Vaasvainio esittää, että suku olisi lähtöisin Vehkalahdelta, jossa on ollut Bracki ja Braki-nimisiä henkilöitä. Vehkalahdella mainitaan asiakirjoissa Brakilan kylä jo vuonna 1458 (Bracksby, Braxby). Nykykartoissa se on muodossa Rakila.

Yhdistävinä tekijöinä Vehkalahdelle Vaasvainio mainitsee sen, että eräs Matti Braki oli ollut siellä kirkossa unilukkarina (spögubbe) ja sen, että Vehkalahdelta oli kotoisin Kurkijoen seudulla vaikuttanut pappi Johan Hollender (Holländer), jonka mukana Erik on voinut tulla Hiitolaan. Hollender on valittu Käkisalmen pedagogion rehtoriksi 1697 ja Kurkijoen vt. kirkkoherraksi 1701. Vuonna 1689 Hiitolan kirkkoherraksi valittiin Lapinjärven kappalainen Ernest Jaakonpoika Gudsaeus (Ernst Jacobsson Gudzeus). Olisiko Bragge tullut hänen mukanaan? Gudsaeuksen isä oli syntynyt Ruotsissa ja Erkki Bragge antoi yhdelle pojalleen nimen Ernest (s. 19.1.1701), joka on harvinainen nimi, ehkä juuri Ernest Gudsaeuksen mukaan.

Karjalasta pakeni 1600-luvulla paljon ortodokseja Venäjälle luterilaisuuden lisääntyessä Ruotsin vallan seurauksena. Talojen autioiduttua lännestä saapui runsaasti uusia asukkaita. Erik Nylander (=uusimaalainen) saattaa viitata henkilön lähteneen Uudeltamaalta.

Bragge nimeä ei ole käytössä muualla Suomessa 1700-luvun loppupuolelle tultaessa, joten voidaan ehkä olettaa, että kaikki Suomen Bragget ovat sukua keskenään ja lähtöisin Hiitolasta. 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alussa nimi alkaa esiintyä naapurikunnissa, mutta he näyttäisivät olevan Hiitolasta muuttaneita.

Bragge-nimeä esiintyy myös muissa maissa, eniten Brittein saarilla, jossa se tunnetaan jo 1200-luvulta.  Lähimpänä nimeä löytyy Ruotsista ja Norjasta, mutta melko vähän. Mitään yhteyttä näihin ulkomaisiin Braggeihin ei ole vielä löytynyt. On myös mahdollista, että nimi on muotoutunut Suomessa jostain muusta ruotsalaisperäisestä nimestä, esim. Braki, Brack, Brax jne.

Kolme päähaaraa

Erkki Bragge oli kaksi kertaa naimisissa ja hänellä oli kolme poikaa: Ernest, Yrjö ja Juho. Ernest jatkoi isänsä jälkeen pappilan torpparina ja suntiona, samoin hänen poikansa useassa polvessa. Yrjö näyttää siirtyneen Hiitolankylään. Juho on aluksi siirtynyt Hiitolankylään ja näyttäisi olleen 1740-luvun alussa Kilpolan kylässä ja muuttaneen sen jälkeen Marjakoskelle.

Vaasvainion monisteessa mainitaan, että Yrjö olisi muuttanut Marjakoskelle Juhon kanssa ennen vuotta 1744. Kirkonkirjoista ei näy, että Yrjö olisi asunut Marjakoskella. Marjakoski mainitaan ensi kerran vuosien 1755–1775 rippikirjassa Hiitolankylän kohdalla ja siinä mainitaan vain Juho perheineen. Perimätietokin kertoo vain yhden veljen muutosta Marjakoskelle. Juhon ensimmäinen vaimo on kuollut Kilpolan kylässä 1744, joten luultavasti Marjakoskelle siirtyminen on tapahtunut 1700-luvun puolivälissä. Perimätiedon mukaan toinen veljeksistä olisi muuttanut Hiitolanjärven Rakinlahden rannalle.

Yrjön sukuhaara näyttää mieslinjan osalta kuihtuvan pois 1800-luvun alussa. Voi tosin olla yksittäisiä Hiitolasta pois muuttaneita, koska muutamia henkilöitä katoaa kirkonkirjoista ilman kuolinmerkintöjä.

Vaasvainio kertoo, että ”maakirjoista talojen omistussuhteista selviää joitakin yksityiskohtaisia tietoja mm. että 1868 jälkipuoliskolla Bragget lähtivät [Hiitolan] n:osta 28 Marjakoski, kuka Raivattalaan, kuka muualle. Viehättävänä yksityiskohtana voi todeta, että talon nimi ”Marjakoski” vietiin mukana.” Lisäksi esipolvitauluissa mainitaan monien henkilöiden kohdalla, että he ovat 1868 muuttaneet Hiitola n:osta 28 (Marjakoski) Raivattalan n:oon 2.

Itse olen tullut siihen johtopäätökseen, että kyseessä ei ollut muutto. Hiitolankylässä ja Raivattalassa suoritettiin isojakotoimituksia 1860-luvulla. Monien Hiitolankylän talojen numerointi muuttui, joka näkyy rippikirjoissakin. Kirkonkirjoissa Marjakoski on ollut osa Hiitolankylän taloa n:o 28 jo ainakin 1830-luvulta asti. 1860-luvun rippikirjoissa on Marjakosken kohdalla merkintä ”Hör till Nr 2 i Raivattala”. Käsittääkseni siis Marjakosken osa talosta Hiitola 28 on erotettu taloksi Raivattala 2. Aikaisemminkin on ollut talo Raivattala 2, mutta rippikirjan mukaan se on yhdistetty taloon Raivattala 3. Vuoden 1860 henkikirjassa Marjakosken Bragget ovat talossa Hiitola 28, mutta 1865 henkikirjassa kohdassa Raivattala 2.

Perimätietokaan ei kerro mistään suuresta muutosta 1860-luvulla, vaikka siinä mainitaan uusien talojen muodostuminen melko tarkkaan 1840-luvulta lähtien.

Se kyllä pitää paikkansa, että Vainioiden ”kantaisä” Antti Pekanpoika Bragge (s. 18.7.1817) perheineen muutti 1860–1870-lukujen vaihteessa lähelle Raivattalanlampea (Raivattala 7 Sakari eli Sakarila).

On muitakin todisteita, että Marjakoski on sijainnut nykyisellä paikallaan jo aikaisemmin. Hiitolan käräjillä vuonna 1762 hyväksyttiin lupa myllyn rakentamiseen Ilmeenjoen Marjakoskeen. Lupaa haki myllyosuuskunta, johon kuului rovasti Johan Deutsch, Jussi Pösö, Pauli Ahokas ja Yrjö Ruuska. Vuodelta 1797 on alla oleva kartta, jossa Marjakoski on nykyisellä paikallaan ja sinne on merkitty mylly ja talo.

Vanha kartta

Hiitola ja Kurkijoki 1700-luvun lopulla (Kurkijoen kihlakunnan historia s. 426).

Linkkejä:
Suomen Sukututkimusseura
Suomen Sukuhistoriallinen Yhdistys
Käkisalmen eteläisen piirikunnan kartta 1797
Kansallisarkiston digitaaliarkisto